Saavutettavuus­direktiivi edistää yhdenvertaisuutta

Direktiivi parantaa digitaalisten palveluiden laatua

Saavutettavuus on olennainen osa julkisten palveluiden digitalisointia. Jos sitä ei huomioida, monet jäävät palveluiden ulkopuolelle.

Euroopan parlamentti julkaisi saavutettavuusdirektiivin lokakuussa 2016. Sen tehtävä on varmistaa, että jokainen pystyy käyttämään julkisia verkkopalveluita.

MIKSI DIREKTIIVI ON OLEMASSA?

• Se edistää kaikkien mahdollisuutta käyttää julkisia palveluita.
• Se asettaa saavutettavuudelle minimivaatimukset.
• Se parantaa digitaalisten palveluiden laatua.

Direktiivin pohjana on Web Content Accessibility Guidelines(siirryt toiseen palveluun)(siirryt toiseen palveluun) eli WCAG-standardi. Standardiin kuuluu kriteerejä, jotka saavutettavan verkkopalvelun pitää täyttää.

Mitä hyötyä saavutettavuudesta on?

Saavutettavaa verkkopalvelua pystyy kuka tahansa käyttämään ja ymmärtämään. Sen käyttäminen onnistuu, vaikka ei näkisi tai kuulisi tai pystyisi käyttämään kahta kättä ja kymmentä sormea sujuvasti.

Direktiivi on suunnattu ennen kaikkea niille, jotka jäävät palveluiden ulkopuolelle. Siitä on kuitenkin hyötyä kaikille verkossa toimiville.

Keitä saavutettavuusdirektiivi koskee?

Saavutettavuusdirektiivi koskee julkishallinnon verkko- ja mobiilipalveluita. Mukaan kuuluvat esimerkiksi kunnat, koulut ja virastot.

Vaatimusten piiriin kuuluvat myös vesi- ja energiahuolto sekä liikenne ja posti. Lisäksi se koskee tahoja, jotka saavat valtiolta tukea verkkopalveluihin.

Saavutettavuuden pitäisi kiinnostaa muitakin kuin julkishallintoa

Direktiivin vaatimukset koskevat toistaiseksi vain julkishallintoa. Saavutettavuuden luulisi kuitenkin kiinnostavan muitakin.

Suomessa on 1 254 800 ihmistä, jotka tarvitsevat saavutettavuutta. Tällä hetkellä monet eivät pysty käyttämään verkkopalveluita, koska ne eivät ole saavutettavia.

Saavutettavuus palvelee kuitenkin ihan kaikkia. Saavutettava verkkopalvelu on helpompi käyttää ja ymmärtää kuin tavallinen.

500 000 ihmistä tarvitsee selkokieltä

Myös selkokielen tarve voi yllättää. Suomessa on noin 500 000 ihmistä, jotka tarvitsevat sitä. Lisäksi 20–25 % väestöstä hyötyisi selkokielestä.

Selkokielestä olisi kuitenkin hyötyä myös muille. Kun asiat on selitetty yksinkertaisesti, on ne helpompi ymmärtää. Asiointi sujuu siis vaivattomammin. Myös epäselvyyksistä johtuvat puhelut ja sähköpostit voisivat vähentyä selkokieltä käyttämällä.